Tilia cordata
METSÄLEHMUS

Metsälehmus on levinnyt pohjoisimmaksi Suomen luonnonvaraisista jaloista lehtipuista. Isoja, pitkäikäisiä lehmuksia suositaan katupuina, sillä ne sietävät hyvin maantäyttöä, ilmansaasteita ja tuulta. Ne sitovat tehokkaasti pölyä ja suojaavat melulta; latvus varjostaa kohtalaisen voimakkaasti. Juuristo on vahva, pinnanläheinen ja tiheä.
Kasvutapa: Tavallisesti runko muhkuraton ja melko suora. Oksat voivat riippua maahan saakka, mutta myös pystyoksaisia lajikkeita. Vanhat puut vesovat runsaasti.
Lehdistö: Herttamainen, syysväri keltainen. Mesikastetta erittyy vähemmän kuin puistolehmuksella.
Kukinta: Myöhään heinä–elokuussa.
Kasvupaikka: Auringosta syvään varjoon. Melko vaatimaton kasvualustan suhteen, mutta suosii ravinteikasta hikevää maata.
Taimiväli: 5–7 metriä.
Leikkaus: Lehmukset sietävät erinomaisesti leikkausta ja kolhuja paksun kuoren ansiosta.

I–V 15–20 m A–Pv Tuore Ra+++ Ca+