Vuorijalava on yleisimmin istutettu jalava, mutta sitä tavataan luonnonvaraisena lähinnä eteläisimmässä Suomessa. Se on yksi parhaiten tiesuolaa kestävistä puista. Jalavat ovat suosittuja kujanne- ja katupuita, sillä niiden runko kestää kolhuja ja haavat paranevat hyvin. Puuaines on kovaa ja sitkeää. Jalavat sietävät hyvin tuulta sekä varjostavat ja sitovat tehokkaasti ilman epäpuhtauksia. Ne viihtyvät jopa savimaassa ja sietävät seisovaa vettä.
Kasvutapa: Vanhan puun latvus on leveän suppilomainen, pystyhaarainen ja oksat nuokkuvat kärjistään. Ei yleensä juurivesoja.
Lehdistö: Karhealta tuntuva, isohko, syysväri kellertävä.
Kukinta: Varhain keväällä, melko huomaamaton. Lehtien puhkeamisen aikoihin kehittyvät siemenet ovat koristeelliset.
Kasvupaikka: Mieluiten syvämultainen, ravinteikas, kalkittu ja hikevä maa. Nuori puu viihtyy varjossakin, mutta vanhan puun latvus tarvitsee paljon valoa pysyäkseen tuuhean lehtevänä.
Taimiväli: 5–7 m.
Leikkaus: Vähäinen leikkaustarve ja haavat paranevat hyvin.