Hyvin terve, kasvualustan suhteen vaatimaton iso tausta- ja yksittäispensas. Marjatuomipihlaja eli ”intiaanien mustikkapuu” on sekä koriste- että marjakasvi. Se kukkii runsaasti joka kevätkesä ja ruskaväri on loistelias. Heinäkuun loppupuolella kypsyvät marjat maistuvat jopa sellaisenaan.
Lehdistö: Puhjetessaan rusottava, syksyllä vahvan punainen–keltainen.
Kukinta: Valkoiset, pihlajalle tuoksuvat kukkatertut toukokuun lopussa.
Marjat: Tummansiniset, heinä–elokuun vaihteessa kypsyvät marjat maistuvat sekä ihmisille että linnuille.
Kasvupaikka: Ei vaadi paljon kasvualustalta. Kukinta ja marjasato runsain auringossa. Tuomipihlajat kestävät hyvin tuulta, kuivuutta ja tiesuolaa.
Taimiväli: 100-120 cm.
Leikkaus: Alasleikkausta ei suositella, eivätkä tuomipihlajat sitä yleensä tarvitse.

Aroniat ovat terveitä aidannepensaita, joilla on syötävät marjat ja hieno punainen syysväri. Ne sietävät tiesuolaa, tuulta ja lumen painoa, mutta marjojen mehu voi tahrata esimerkiksi vaalean laatoituksen. Pensaat kannattaa sijoittaa kauemmas pihan oleskelualueista. Koristearonian marjat ja lehdet ovat pienemmät kuin marja-aronialla.
Lehdistö: Kiiltävä, syksyllä useimmiten loistavan punainen.
Kukinta: Valkoiset, miedosti pihlajalle tuoksuvat kukinnot avautuvat kesäkuussa.
Marjat: Loppusyksyllä kypsyvät mustat marjat soveltuvat mehuksi ja hilloihin esim. omenan kanssa. Mehu tummanpunaista.
Kasvupaikka: Melko vaatimaton kasvualustan suhteen, mutta suosii tuoretta läpäisevää multamaata. Marjasato runsain auringossa.
Taimiväli: 90 cm.
Leikkaus: Pensas ei tarvitse usein toistuvaa leikkausta. Vanha pensas nuorennetaan harventamalla vanhimpia ja huonokuntoisimpia versoja.